Joulu ei ole joulu ilman lunta, Se on kuin pääsiäisen yllätysmuna ilman sitä yllätystä. Tai jopa ilman suklaata, kuoret on vaan jääny jäljelle. Niimpä eilen Kuopioon ajellessamme koin pientä tuskastumista, kun valkoisen maiseman sijaan ajoinkin täysin sulalla tiellä ja aurinko paistoi silmiini. Aivan kuin kohta olisi toukokuu ja ensimmäiset voikukat nousisivat ujosti penkereen puolelle. Seitsemän astetta ja vieläpä lämmintä! Mikä se tällainen joulukuu on, jos saan kysyä? Kuka miulle vasta sanoikaan, ettei ilmastonmuutos näy mitenkään? Minun lapsuudessani jouluna oli kovat pakkaset ja paljon lunta. Nyt sitten hikiseen muutama lumihiutale.
Tai itse asiassa eihän tuo ulkona maassa oleva ole edes lunta, vaan täyttä loskaa; onhan ulkona lämpöasteita edelleen. Mutta onneksi on sentään sitä, pääsee edes hieman paremmin joulufiilikseen mukaan! Aatonaattomme onkin hurahtanut nopsaan ohitse leipoessa, lahjoja väkerrellessä, leikkiessä ja kuusta hakiessa. Minikin on jo unilla. Toivottavasti saataisiin huomiseksi edes vähän pakkasta, koska on tuo keli vielä tosi märkä. Luojan kiitos pojan rönttähaalari oli mukana, niin sai tehdä hommia ja halailla pihkaisia kuusia huoletta. Niin ja toipa hän mummolle kuusenhakureissulta myös oman pikku kuusensa, joka tosin jäi ulkorappusia koristamaan. On se söpö ja suloinen tapaus tuo <3 Nyt on kuitenkin aika pistää kone taasen kiinni, halusin vain hieman käydä täällä pyörähtämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)