Vauva-arki on aika tehokkaasti imaissut meidän pienen perheen sisälleen. Päivät koostuvat hyvin pitkälle vaippojen vaihdosta,syötöistä,nukkumisesta ja vauvan miellyttämisestä muiden keinojen avulla. Poika on huomenna tosiaan neljän viikon ikäinen;ei sitä meinaa uskoa edes todeksi!! Tosin synnytyksestä tuntuu olevan jo ikuisuus, samoin ns.muusta elämästä.
Vauva-arki tosin on yllättänyt minut. Tai itse asiassa se,miten paljon poika on minussa niin fyysisesti kuin henkisestikin kiinni. Syötöt voivat venähtää jopa tunnin pituisiksi eikä pieni mid viihdy yksin. Syliin olisi päästävä ja mieluiten heti. Onneksi Ville on iltaisin kotona ns. Varamiehenä,koska kyllä elämä vauvan kanssa on rankkaa. Hattua nostan kyllä yhden vanhemman perheille,jotka selviävät tästä ajasta yksin!
Toisekseen minusta tuntuu,että elämääni ei tällä hetkellä kuulu kuin vauvajuttuja. Surffailen netissä lukien vinkkejä perusasioihin,jotka tosiaan voi tehdä todella monella eri tavalla.. en myöskään muista yhtään käymääni keskustelua,joka ei olisi jossain vaiheessa ajautunut Alexiin jollain tavalla. Olen mammautunut ja olen tässä maailmassa ilmeisen syvällä.
Meillä elämää hankaloittaa pojan mahaongelmat. D-vitamiini aloitettiin viime viikon alussa ja se saa mahan myllerryksiin. Pojalle kuitenkin menee myös maitohapot samaöla lusikallisella. Elämästä ei kyllä tulisi mitään ilman niitä;suosittelen hommaamaan hyvissä ajoin ennen kuin itse menettää Toivonsa. Poika myös puklailee paljon,joten refluksitautia on tullut pelättyä enemmän tai vähemmän... Huomenna mennään pojan kaa neuvolaan selvittää tilannetta. Toivotaan parasta.
Tästä tuli nyt tällainen sillisalaattikirjoitus,osittain johtuen siitä,että kirjoitan puhelimella. Vieressäni on nyt kuitenkin maha täynnä oleva, tyytyväinen pieni mies,joka ehti nukahtaa kirjoittamisen aikana. Onni tosiaan on nukkuva lapsi ♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)