Viimeisiä valmistautumisia

Tiedättekö rakkaat ystävät, mitkä ovat raskausaivot? Jokainen odottava äiti omistaa sellaiset ja niiden toimintakapasiteetti on normaaleihin aivoihin verrattuina vähintään puolet pienempi- ja täynnä vauvajuttuja! Joten suonette anteeksi, että en muista ikinä kirjoittaa saati ottaa kuvia tätä blogia varten. Nöyrimmät anteeksipyyntöni erityisesti kuvien osalta, ne on otettu omalla puhelimellani. 

Niiiin ja sitten asiaan. Tosiaan, kun tässä on viettänyt jo reilusti yli viikon kotona, tulee huomattua, että joka päivä sitä oikeestaan tekee jotain vauvan tuloa varten; tätä kutsutaan hienolla termillä pesänrakennusvietti. (joka muuten kertoo siitä, että synnytys lähestyy,hahaa!)

Mie oon jo pitkään halunnut kirjastoon ja tällä viikolla mie sitten viimein pääsin (joku tietojuttu sulki ovet viime viikolla.) Hyvin ajoitettu, sillä näillä helteillä ei (taaskaan) tee mieli mennä ulos, joten olen lukenut suunnilleen yhden (vauva)kirjan per päivä. 

Jep. Vauva vauva vauva! ;)

Tässä on sitten kuvia meidän pienen miehen nukkumispaikasta. Tätä en tehnyt tällä viikolla, mutta koska aivoni ovat töhnää, kerron siitä vasta nyt.

Meidän pinnasänky tuntuu olevan jotain jumbomallia, joten siihen mahtuisi nukkumaan ainakin kaksoset. Toisekseen pienempi nukkumapaikka tuo turvaa pienelle, joten mekin (minä) teimme vauvan ensipediksi tuunauksen äitiyspakkauksen laatikosta. 

Mie sain jo kevättalvella äidiltä meidän perintölakanoita eli nämä on joskus ollut minullakin käytössä. Äiti on joskus uutterana ommellut kasan petivaatteita sekä tuon ihanan laatikonsuojuksen. On ihana saada viedä perinteitä eteenpäin pojan kanssa; taas sen totean: äitini on paras!

Koska vastasyntyneellä ei voi olla tyynyä käytössä, meillä on "puklualustana" ainakin vielä tuollainen "taideteos". Äiti oli löytänyt tulevalle lapsenlapselleen pieniä enkeleitä :) Meidän pojulle tulee unileluks tuo unifantti. Se on ihanan pehmoinen ja suloisa. 

Myös pöllöt ovat löytäneet omalle, tosin väliaikaiselle, paikalleen, kiitos Niina! :)

Eilen sitten keittelin tyytyväisenä pienen herran tutit ja pullot. Kuvan perusteella ei välttämättä arvaisi, että tyttöä ei ole tulossa, mutta pullo oli tosiaan Babyboxista eikä väri miestä haitanne. 

Myös sairaalakassi ja sinttiläisen vaatteet on katottu ja pakattu valmiiks. Tää oli yllättävän nopea homma, paitsi että ensi viikolla pitäisi lähteä metsästämään vielä imetysrintsikoita.. Aivot aivot, mitä teettekään minulle... 

Nämä oli pakko hoitaa, sillä lähdemme viikonlopuksi Kuopioon ja nämä on saatava mukaan. Ei sitä ikinä nimittäin tiiä, milloin tämä haluaa ulkoistautua. Kunhan pliiiiis ei sunnuntaina klo 16 jälkeen kummipoikani ristiäisissä! Ennen ja jälkeen tilaisuuden saa tulla herra X :)