Kirppistelyä ja liian vähän nukkunut lapsi

Kun sain rauhoituttua viimeisimmän postauksen teosta, suuntasimme Spr:n Konttia kohti aikeenamme lahjoittaa sinne meille ylimääräisiksi jääneitä tavaroita. Joitakin niistä koitimme myydä, mutta meneepä nyt ainakin hyväntekeväisyyteen osa rahoista. :) Kontista ei tarttunut mitään mukaan, harmi juttu sinänsä. Haaveilin kyllä keltaisesta hyllyköstä (viimeinen villitykseni on KELTAINEN), pienestä lastenkeinusta ja uudesta nallesta Alexille. No, hyllykkö ei olisi mahtunut meillä minnekään, vaikka se olikin ihanan värinen, keinu oli aika heppoinen ja lelujakin pikku miehellä riittää. Niimpä lähdimme tyhjin käsin seuraavaa kirppistä kohti. 

On ihanaa, kun Alex viihtyy huomattavasti paremmin näillä reissulla, kun saa istua kärryissä ihan itse. Ei enää ahdistavaa turvakaukaloa ja liikkumattomuutta, vaan vapaus heilua ja tutkia maailmaa aivan uudesta kuvakulmasta! Ja kirppareilla sitä tutkittavaa aina riittää, niin vanhemmille kuin pojallekin. 

Eipä aikaakaan, kun silmiimme osui tämä: Brion vedettävä kirahvi. Se on niin kaunis! Pitkään arvoimme, raaskimmeko ostaa sitä vähän kalliimman hinnan takia, mutta kun se meitä molempia miellytti, päätyi se ostoskärryihin. Eikä muuten harmita yhtään, näyttää se niin hyvältä tuolla kirjahyllyssäkin! Keltainen, puinen ja kaunis muotoilu= <3

Kesti hetken, kun törmättiinkin jo seuraavaan pakkotoionostaa-leluun: puiseen nosturiin. Merkkiä ei ole tullut tsekattua, mutta sekä puu että hinta miellyttivät: 50 cnt :) Tossa nostokurjen päässä on magneetti, joten katsotaan, mitä kaikkee sillä tulevaisuudessa nostellaankaan. 

"Nyt on lelukiintiö kyllä täynnä"-päätös jouduttiin pyörtämään kylläkin samalla reissulla vielä kerran tämän hassun Fisher Pricen puhelimen vuoksi. Eikös olekin suloinen? :)

Luuri testattu ja todettu oikein toimivaksi

Numeroita pyörittäessä kuuluu pirinä-ääni

Puhelimessa on myös vetonaru, mikä ihmetytti pikku ukkoa :)

Kaiken kaikkiaan hyvä kirppisreissu. Lapsi sai leluja ja äiti pari keltaista kulhoa, joista ei tietenkään ole kuvia, Kirppisreissun vuoksi Alex päättikin sitten siirtää päikkäreitään hieman eteenpäin ja porskutti yli neljä tuntia samoilla silmillä. Sitten unta otettiin vain 40 minuuttia, kun yläkerran koirat herättivät pienen ulvonnallaan. Ja kun äiti kävi vielä ruokakaupassa, unta oli riittänyt kolmeksi minuutiksi. Hurja univelka. mutta niin vain pikku mies porskutti eteenpäin, kiipeili äidin syliin, tutki jokaisen (kielletyn) paikan ja tupsahteli dramaattisesti kumoon saadakseen huomiota. Niin ja pitihän sitä seisomistakin harjoitella jatkuvalla syötöllä, kuten kuvasta näkyy :) 

Meillä kontataan kovaa kyytiä ja seisotaan koko ajan. Kaikkea vasten voi nousta seisomaan ja vähän vaikka jammailla tai taputtaa samalla. Hömppäheikki vaan unohtaa välillä ottaa tukea jostain tai tarrautuu johonkin tosi tukevaan, kuten sohvatyynyyn, kiinni tahmanäpeillään. Mutta pakkohan sitä on harjoitella, sillä seisomallahan ylettää tekemään vielä enemmän keljuuksia ;) 

Väsynyt seisoja ja äidin uudet legginsit, jotka on yli-ISOT.