Kun äiti lähti viihteelle

Eiliseen asti elelin omassa äitiyskuplassani, johon ei kuulunut laisinkaan baareilut, saatika kuningas alkomahooli. Nukkumaan menin viimeistään 11 aikaan ja jo pelkkä ajatus siitä, että siihen aikaan lähtisin baariin oli väsyttävä. Ja krapulakaan ei innostanut pienen touhuajan kanssa. Onhan se hyvä, jos ei niitä lapsia ole ja saa nukkua yli puolenpäivän. Äitinä se ei vaan aina onnistu :D 

Eilen kuitenkin päätin heittäytyä vähän enemmän vapaalle, kun juhlimme ystäväni synttäreitä. Koko homma meinasi tosin kusta siihen, että minulla oli todella ihanan flunssainen olo. Onneksi se kuitenkin helpottui iltaa kohden, kiitos kunnon lääkityksen. Tiiättekö muuten, miten hankalaa on valmistautua baariin lähtemiseen, kun edellisestä kerrasta oli puolitoista vuotta ja silloinkin olin paksuna. Piti valita vaatteet, kengät, meikit ja laittaa vielä kaiken lisäksi tukka. Huh, aivan liikaa aivotyötä! Ja se mikä oli soveliasta silloin viimeksi, ei tuntunut soveliaalta enää eilen. :D Tuli muuten taas huomattua, että tuota omaa vaatekaappia vois päivittää hieman, kun ei sieltä oikein tunnu löytyvän enää muuta kuin niitä mukavuusvaatteita. Partyvaatteet on joko myyty tai annettu pikkusiskolle.  Lopulta outfitiksi valikoituivat kuitenkin pitkän pohdinnan ja hätäsovittamisen jälkeen pitsipaita, hame, paksummat sukkikset, koska kaikki ohuemmat oli rikki, kiitos herra A:n sekä kiilakorkokengät, jotka tuntuivat turvallisemmalta valinnalta. Enkä muuten kaatunut kertaakaan ;)

Olin niinkin hurja, että miun apuri (isimies) kävi hakemassa miulle jopa 6 lonkeroa aloittelujuomiksi. 5 uppos oikein mainiosti ja pieni hiprakka oli taattu absolutistiajan puolesta. En mie nyt missään kännissä ollut, baariin pääsin ja tälleen. Mutta mitä tästä reissusta jäi käteen?

Huomasin baariin päästessäni, etten ollut ikävöinyt sitä elämää juuri lainkaan. Jonottaminen oli syvältä, kuumuus samaten. Korviin koski, basso tuntui rintarangassa, porukkaa oli aivan liikaa ja sain juomat päälleni useampaan otteeseen. Mutta Sain viettää kauan kaipaamaani aikaa ihanien ystävieni kanssa, juoda synttäriskumppaa, tanssia vähän liian täydellä tanssilattialla ja hetken aikaa unohtaa olevani äiti. Olin se nuori nainen, joka välistä saakin heittää kaikki ajatukset romukoppaan ja reivata niin paljon kuin huvittaa. 

Kotiin saavuin vähän vaille kolme, mistä alkoikin se illan hardcore-osuus: kuinka päästä sisälle ja hoitaa iltatoimet niin, etten herätä kumpaakaan miehistä. Kengät rappukäytävässä pois, takki samaten. Hiljaa vessaan kasvojen pesulle ja avot, olin melkein valmis nukkumaan pääni loppuselväksi. Siis melkein, koska minulla oli kaksi ongelmaa: maidosta pinkeät tissit. Niinpä, kun muut menivät vain unille, minä lypsin liikamaitoja pois. Äitiyden ja imettämisen iloja nämä tällaiset ;)

Mutta niin, olihan se hauska reissu! Aamullakin sain nukkua korvatulpat päässä yhdeksään asti, kun isimies oli kotosalla. Nyt tosin oloni on aika kamala tämän flunssan puolesta: kurkku on kuin raastinrauta, yskin ja niistän vuorotellen ja poskiontelot on mahdollisesti tulehtumassa. Mutta piru, tulipa kerrankin lähdettyä! Ja sitä paitsi, kyllä mammatkin voi jorata; kyllä me ehitään olemaan äitejä sitten seuraavanakin päivänä ;)

Kuva Googlesta. 

Milloin sinä kävit ensimmäisen kerran viihteellä mammauduttuasi? Vastasiko se odotuksiasi?