Muistatko sinä, millaisen pehmilelun tai legoboksin sait 5-vuotiaana joululahjaksi? Tai sen maailman mageimman barbin tai ralliauton, joka paljastui syntymäpäiväpaketistasi? Muisti on vajaavainen ja se tahtoo unhoittaa tällaiset asiat helposti. Mutta, jos törmäisitkin yhtäkkiä johonkin edellämainituista, tulvisi muistiisi varmasti kuvia ilon ja riemun hetkistä, joita vietit lapsina. Kuvia, jolloin tunsit olevasi maailman onnellisin.
Olenko muistanut hehkuttaa, miten ihana äiti minulla on? Nyt saan taas peukuttaa lisää, sillä muutama viikko takaperin saunamme vintiltä paljastui meidän perheemme lasten vanhat lelut barbeistä rakennuspalikoihin. Kaikki olivat tiiviisti ja siististi pakattu kuin odottamaan sitä hetkeä, että niille tulisi uusi innokas käyttäjä. Ja nyt hän on täällä. Voi mummo, olet ihana! <3
Kun aloin miettimään, en muista yhtään lelua, jonka olisimme ostaneet Alexille uutena kaupasta; kaikki on hankittu joko kirpparilta, ne on saatu tai sitten niitä on kannettu mistäs muualtakaan kuin mummolasta. Ai miksikö? Koska en tahdo ostaa uusia ekologisuuden ja hirvittävän rahanmenon vuoksi. Samalla rahalla saan useamman lelun tai kirjan kirpparilta. Toki lelut houkuttavat kauppojen hyllyillä niin äitiä kuin skidiä, mutta houkutukset on tehty voitettaviksi.
Uskon tämän asian suhteen täysillä siihen, että vanhassa vara parempi. Jotenkin minusta tuntuu, että meidän lapsuutemme lelut tehtiin kestämään paremmin ja ne olivat yksinkertaisempia. Ei mitään turhaa huutoa, vilkkuvia valoja tai outoja naamoja. Kaikessa oli maltti mukana. Erityisen kiitollinen olen äitilleni juuri siksi, että hänellä oli iso kasa sekä Dublon palikoita että Brion puista junarataa. Molemmat maksavat sekä uusina että käytettyinä maltaita, mutta ovat niin klassikkoleluja, että olin aikeissa hankkia kummatkin. Nyt ei tarvitse, kun voi lainata ja palauttaa sitten joku päivä odottamaan mahdollisia toisia lapsenlapsia. Äiti nimittäin vannotti, etten myisi näitä eteenpäin, mutta kuka oikeasti raaskisikaan?
Ja hei, tajuutteko, miten siistiä on leikkiä oman lapsensa kanssa niillä ihan samoilla leluilla, joilla leikki itse pienenä! Tää nostalgian määrä on aika käsittämätön! :')
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)