
Alexilla on neuvola vasta keskiviikkona, joten tuoreita mittoja ei olla vielä saatu; ne tulen päivittelemään sitten myöhemmin omalla ajallaan :) Mutta katsastetaas, miten meidän pieni murmeli on taas kehittynyt!
Liikkuminen ja motoriikka
Meillä on nyt pyörähetty sekä mahalta selälleen että selältä mahalleen. Edellä mainittu tapahtui kolme kertaa ja jälkimmäinen vain kerran, liekö jotain laiskuutta ilmassa. Poika kyllä kuikuilee ja melkein kääntyy aina mahalleen, mutta ei kuitenkaan vie liikettä loppuun asti. Sen sijaan tässä hommassa, kuin myös selällään ollessaan, Alex tykkää vetää ympyrää matolla. Jos käyt vessassa, poika saattaa löytyä aivan toisinpäin kuin lähtiessäsi. Tämän vuoksi poikaa pitää pitää silmällä koko ajan esimerkiksi aamulla sängyssä :) Myös hoitopöydällä on oltava nykyään todella tarkkana, sillä poika osaa kierähtää kyljelleen todella vikkelään.
Alex viihtyy nykyään vaihtelevasti mahallaan. Luulen, että mahakiukuttelu johtuu tosin siitä, että herra yrittää saada nyrkkinsä jatkuvasti suuhun ja tasapaino järkkyy. Liekö hampaita tulossa ;) Käsillä osataan kyllä tukea jo koko kroppaa hienosti ja välistä yritetään möngertää eteenpäin. Tekniikassa on vain vielä aika paljon hiomista.

Viime päivityksessä kerroin siitä, että Alex vetää kätensä pois, jos hänelle tarjoaa lelua. Kuukauden aikana poika on kuitenkin oppinut takertumaan asioihin; välistä hieman liiankin hanakasti.Äidin huivi on Allun "leluista" aivan ehdoton suosikki. Sitä tykätään vetää suuhun ja kun äiti kieltää, katsotaan vain silmiin ja nauretaan kovasti takaisin. Voi miten hassu leikki se onkaan herran mielestä! Myös lelut alkavat kiinnostaa päivä päivältä enemmän. Niihin kurkotellaan välistä itse, mutta välistä odotellaan, josko palvelija auttaisi hieman tässä rankassa hommassa :) Lelu joko A) joutuu _todella_ suurella todennäköisyydellä pienen maistelijan ikenien käsittelyyn tai B) sitä ravistellaan vimmatusti hetken aikaan, minkä jälkeen lelu lentää kaaressa. Ja sitten katsotaan äitiä, et minnes se nyt meni, annatko takaisin :)
Persoona ja sosiaalisuus
Meidän pikku ukko on Persoona isolla peellä! Temperamenttia riittää vaikka muille jakaa, kun sille päälle satutaan. Alex on kyllä perusiloinen vauva, mutta asennetta löytyy, jos jokin ei mene heti mielen mukaan. Erityisesti tumppujen laitto on välistä jotain niiiiiin kamalaa, että on pakko vetää pienet rynnäkköraivarit pukijalle... Ja kun väsyttää, kiukku kasvaa kovin suureksi. Silloin poika toistaa äänteitä "nuudles nuudles dindindin" ja valahtaa veltoksi. Nyt on aika viedä pikku mies nukkumaan, ennen kuin koko talo raikaa väsymyskiukusta!

Silloin kun Alex ei ujosta, hänestä kuoriutuu kyllä aikamoinen seuramies. Juttua riittää vuorokauden ajasta riippumatta! Poika on oppinut viime aikoina kiljahtelemaan hyvinkin korkealta ja uusia äänteitä löytyy joka päivä. Poika rakastaa sitä, kun joku oikein paneutuu johonkin leikkiin hänen kanssaan. Maailma on niiiiin jännä paikka! Eniten Alex rakastaa kukkuu-leikkiä ja beatboxausta. Pienen lapsen nauru on jotain maailman suloisinta. Äidin silmäkulmiinkin tirahtaa pari kyyneltä ;)
Poika on kiinnostunut erityisesti toisista vauvoista! Kaksi serkkua saa pojan kaiken huomion, mutta vähän ujostellaan, kun toiset osaavat jutella vähän nopeemmin ja kovemmin. Jälkikäteen sitten pidetään juttutalkoot :D
Myös musiikki on alkanut viime aikoina kiinnostaa, Sylissä tanssiminen on hauskaa ja erityisesti silloin kun tanssittaja laulaa jotain omaa sävelmäänsä illistellen samalla :D

Terkut iskän sylissä tanssivalta vauvalta, joka heräsi kuuden kieppeillä ja on nukkunut vain pienet päikkärit. Yliväsynyt vauva, yliväsynyt vauva, yliväsynyttä vauvaa suututtaaaa... Kipitän syöttämään kiukkupyllyn :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)