Vauvan taloon saapuminen vaikuttaa aika suuresti vanhempiensa parisuhteeseen. Yhtäkkiä yhteistä aikaa ei olekaan niin paljon (tai ei ollenkaan),stressitaso ja väsymys lisääntyvät ja eteen tulee aivan uusia asioita ratkaistavaksi. Keskeistä onkin,miten hyvin puolisot puhaltavat yhteiseen hiileen,sillä vauva-arki vaatii paljon vuorottelua ja yhteistyötä.
Kuten arvata saattaa,myös meidän parisuhteemme on joutunut muutosmoukarin alle. Olemme myös äiti ja isi. Kärjistäen voisi sanoa,että puolisoita olemme pojan mennessä yöunille. Silloin on sitä kuuluisaa yhteistä aikaa- tai aikaa datailuun,bloggailuun tms. Vauva-arki on ainakin minusta todella raskasta,joten illalla ei juuri mitään jaksa. Ja sitten pitäisi vielä jaksaa huomioida sitä puolisotakin.
Meillä kiukutellaan toisille,mutta se kertoo vain rakkaudesta ja väsymyksestä. Tiedämme,että toinen välittää oikeasti enkä ainakaan minä ole joutunut sitä epäilemään. Luotan siihen,että Ville seisoo rinnallani,vaikka mitä tapahtuisi. Tuemme toisiammr myös perusarjessa.
Yhteisestä ajasta osaa ottaa nykyään kaiken irti. Vaihdamme kuulumisia ja puramme toisillemme sitä,miten syvältä kouluhommat ovat :D Ville on ihana siitä,että vaikka häntä kuinka väsyttäisi,hän huomioi ja muistaa antaa hellyyttä. Minä taas olen usein niin koomatonttu,että unohdan hellimisen välistä.. mutta sitten tulee halipula ;)
Vaikka vauva-arki koetteleekin parisuhdettamme välistä aika rankastikin,mielestäni parisuhteemme on vahvempi kuin koskaan. Rakkaus toisiimme ja Alexiin pitää meidät nimittäin tiiviisti yhdessä. Myöskään hyvästä huumorintajusta ei ole ollut haittaa! Olen äärettömän onnellinen siitä,että minulla on näin ihana mies ja Alexilla isi♡ Parisuhde on minusta kuin hyvä viini: se vain paranee vanhetessaan ;)
 |
| Hassut toistensa paremmat puoliskot plus pieni kurkistelija ♡ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)