lauantai 18. lokakuuta 2014

Voittajafiilis!

Äsken tapahtui jotain ennenkuulumatonta-Alex nukahti ilman riehumista omaan sänkyynsä päikkäreille! Siis mitätähhähääh! Sekä minä että Ville ollaan niin fiiliksissä,että huhhuh! Very high five ansaittu!

Kuten olen kertonut,viimeisin rotarokote laittoi meidän (ainakin tähän hetkeen verrattuna) idyllisen perhe-elämän päälaelleen. Ja aika nurinkurista tämä on edelleen,sillä herra raivo viihtyy näennäisen hyvin meillä. Edelleen kiukutaan (lue:raivotaan silmittömästi) sekä tissillä että silloin kun pitäisi mennä nukkumaan. Yöllä tosin ei näitä ongelmia onneksi ole ja vanhempien mielenrauha on kohdillaan.

Yleensä meidän nukuttaminen sujuu näin: poika syö ja hänet röyhtäytetään. Koska omaan petiin laitto saa aikaan hillittömän raivokohtauksen,jompikumpi yrittää nukuttaa pojan syliin. Lauletaan,heijataan,pompotetaan. Koitetaan laittaa tuttia. Annetaan unirätti. Kävellään ympäri makkaria poika sylissä. Nostetaan välistä pystyyn,kun poika vääntää selän kaarelle ja kiljuu niin,että kitarisat näkyy. Koitetaan tarjota maitoa-ei muuten onnistu! Pohditaan,mistä ukko vetää energiat sellaiseen show'n.  Ja sitten,pitkän ja tuskaisen kamppailun päätteeksi Alex nukahtaa. Vanhemmat ovat voittaneet hetken istumista ja henkäisemistä varten.

Äsken kuitenkin laitoin pojan omaan sänkyynsä ja ajttelin,että kokeillaas nyt,kun eipä siinä voi mitään menettääkään. Poika jutteli,röyhtäisi,potki,kitisi,hankasi silmiään,mutta raivarilta vältyttiin. Minä silittelin pojan poskea ja hymisin aatuutilullaa. Ja sitten se vain tapahtui. Poika pysähtyi ja kädet laskeutuivat sängylle. Todellinen voittajafiilis oli ansaittu! :) 

Tiedä häntä,nukahtaako poika samalla tavalla joskus uudemmankin kerran vai jatkammeko taistelua. Nyt kuitenkin nautin hiljaisuudesta ja syön pari lakua :)

Eilen kokeiltiim unipussia pikku toukan kanssa,mutta ei auttanut sekään

Lopputulos on kyllä kaiken sen venkslaamisen arvoinen.Nukkuva lapsi on maailman suloisin näky ♡

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)