Se oli viimein pisara!

Eilen tapahtui jotain,mitä me molemmat odotimme pelko perseessä:yömaitojen lopettaminen. Alex on siis tähän asti syönyt vähintään kerran yössä rintaa rauhoittaakseen itsensä sillä tavoin takaisin unille. Enää poika ei siis tarvitse tuota elämän eliksiiriä,joten päätimme,että unten on aika parantua itse kullakin. Niinpä se oli kerrasta poikki!

Käytännöistä sovimme jo enne pojan nukuttamista; isimies menisi ensin,minä hätätilassa,koska tuoksun liikaa tissinarkkarin mieleen. Silitämme, lohdutamme, rauhoitamme. Luomme pojalle kuvan,että on turvallista nukahtaa  ilman maitoakin. Varauduimme maanpäälliseen helvettiin,sillä poika todellakin on erittäin riippuvainen rinnasta eikä tahdo öisin huolia isäänsä lohduttajakseen. No..

Poika nukahti unilleen niinkuin aina ennenkin-tissin kautta pusut,halit ja unifantin viekkuun sänkyyn. Maksimoimme nukkumarauhan laittamalla itkuhälyttimen vahtimaan pienen unta ja suljimme oven. Poika nukkui. Jes! Kunnes kello tuli vaille kaksitoista.. Huuto alkoi. Ei sellainen pieni,vaan sydäntäraastava. Kuulosti siltä kuin poikaa olisi syöty elävältä. Hän tahtoi äidin ja maitoa. Isimies ohjeisti sulkemaan itkuhälyttimen,että saan nukuttua. Ja kasinpaskat. Minä kuuntelin sydän syrjällään toisen nyyhkytystä sängyllämme. Mietin,mitä helvettiä isimies tekee? Tekeekö se kaiken väärin? Jumalauta,pitäisikö mennä itse? Ei,en saanut. Itketti, suututti ja tunsin olevani paska mutsi. Niin ja tulihan siinä hetken mietittyä,mitähän naapuritkin ajattelivat. Kun viimein huuto lakkasi ja isimies palasi luokseni,olin äärimmäisen kiitollinen ja ylpeä hänestä. Puolitoista tuntia huutoa eikä hän menettänyt hermojaan. Eikä hän antanut periksi niinkuin sovittiin. Loppuyö saatiinkin sitten nukkua kaikessa rauhassa. Ensimmäinen yö oli jo erävoitto.

Ensi yönä lohdutusvuorossa olen minä. Voin jo kuvitella,kuinka poika ottaa pultteja maitokiellosta. Ja kuinka miljoona kertaa mietin pitäisikö sittenkin antaa vaikka edes vähäsen. Mutta ei,se on loppu ny. Ei enää unimaitoja. Saa nähdä kuinka pieni mies sen hyväksyy. Kaikki vaan peukut pystyyn,huomenna tulen kertomaan taas fiiliksiä! 

Näin fressi fiilis oli aamusta. Nyt olo on ihan huippu ja isimies nukkua tuhisee
 tuossa vieressä :)