Vuosi sitten

Vuosi sitten olin synnytyssalissa ja kärvistelin supistusten kanssa toivoen,että pieni sinttimme ulkoistautuisi mahdollisimman pian. Olisin antanut mitä tahansa,että se kipu olisi loppunut kuin seinään. Jokin sisäinen palo ajoi kuitenkin minua eteenpäin kohti hetkeä. Sitä hetkeä,kun ensimmäisen kerran tapasin Sinut. Olit hieman sinertävä,kun kätilö laittoi sinut sairaalakaapuni sisään rinnan päälle. Hengityksesi rohisi ja kasvosi olivat pyöreät. Tuijotin sinua epäuskoisena,sillä siinä Sinä viimein olit. Sinä,joka olit yli yhdeksän kuukautta valmistanut minua tähän. Äitiyteen.Silti siinä hetkessä minusta tuntui,että olit hieman vieras. Katselin Sinua. Isäsi katsoi meitä. Meistä oli tullut perhe.

Tuosta hetkestä on muutamaa tuntia vaille tasan vuosi. Hullua,miten tämä aika rientää! Vasta tuijotimme pyöreitä kasvojamme ja mietimme,ketä muistutat. Isimiestä? Minua? Veimme Sinut lapsivuodeosastolle,josta Sinut kuitenkin siirrettiin teholle. Pelkäsin puolestasi suunnattomasti. Olin juuri tavannut Sinut ja silittänyt pientä poskeasi. En tahtonut luopua Sinusta hetkeksikään. Vietimmekin teholla aikaa isäsi kanssa niin paljon kuin vaan suinkin pystyimme. Valvoimme untasi ja hoidimme päivätoimiasi. Sinusta tuli vahvempi. Oma vahva itsesi.

Olet opettanut minulle niin paljon. Olet opettanut avaamaan sydämeni ammolleen ja rakastamaan niin palavasti kuin vain vanhempi voi lastaan rakastaa. Olet muistuttanut,että rakastaminen on välistä myös luopumista;et ole enää se pieni tuhiseva vauva,joka nukahti tyytyväisenä rinnalleni. Olet kasvanut isoksi,vaikka sitä on välistä vaikeaa hyväksyä. Onneksi meillä on muistoja. Olet muokannut minua ihmisenä. Olet kasvattanut minusta vanhemman,äidin. Äidin,joka tekisi vuoksesi mitä tahansa. Äiti,joka ei epäröisi hetkeäkään uhrata elämäänsä pelastaakseni omasi. Olet minulle kaikki kaikessa ♡

Olet reipas tutkijaluonne, jota maalliset murheet eivät liikuta. Sen sijaan juokset vapaana ja kiljahdat maailmalle onnesta. Löydät asiasta kuin asiasta jotain kiinnostavaa. Olet hurjan taitava ja opit uutta koko ajan. Hämmästytät meitä päivästä toiseen,näytät miten ihmeellistä pienen ihmisen elämä ja kehitys voikaan olla. Muistutat,miten maailmaa voikaan rakastaa puhtaasti ja pyyteettömästi. Tiedäthän,että sydämeni pakahtuu onnesta aina,kun tepsutat minua vastaan hymy korvissa? Ja sen,että usein pyyhin onnenkyyneleitä sinun tullessasi viereen kuiskaamaan sanan "äiti"? Se on sinusta hassua,mutta ei se mitään. Ollaan vähän hassuja yhdessä. Minä,isimies sekä Sinä. Maailman ihanin yksivuotiaamme ♡♡♡