Meillä asustaa yksi pieni marjamonsteri, jolle on tähän mennessä uponnut marja kuin marja. Viikonloppuun mennessä poitsu oli kerännyt marjansa yleensä lautaselta, mutta pääsipä hänkin viimein poimimaan marjoja suoraan puskasta. Siis kun mummo toi sen mustikanvarvun sisälle asti :D Huijausta? No ainakin makea sellainen!
 |
| Marjojen poiminta on totista touhua.. |
 |
| Ja hei, olihan meillä myös mansikoita, kun käytiin omasta penkistä keräämässä. Alexkaan ei saanut allergisia oireita eli näitä lisää myös meille! |
 |
| Ja niistä marjoistahan voi sitten taikoa vaikka mitä herkkuja, kuten tällaisen superhyvän britakakun! :P |
Ja jottei myö nyt vanhempina jätetä lapsemme metsäkasvatusta ihan hunningolle, niin kyllähän sitä oli aika suunnistaa itsekin mustikkametsään aamusta. Saappaat jalkaan (valkoisetkin pysyivät valkoisina, huh!), pikku kippo mukaan ja lähimetsään! Löydettiin ihan sikana hienoja aarteita, kuten kiviä ja lehtiä, mutta myös niitä mustikoita, joita lähdimme metsästämäänkin! Marjat siirtyivät kippoon nauraen, tosin joku pieni marjastaja verotti tulosta sekä kiposta että puskasta. Eli nyt sitten on syöty ihan oikeestikin puskasta suoraan! Ja hyvin upposi sieltäkin, terveisin sinikyntisen lapsen onnellinen äiti <3
 |
| Mustikat maistuivat vielä pihassakin. Loput odottaa välipalahetkeä jääkaapissa... |
Joko te olette löytäneet itsenne marjamättähiltä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)