Keltapunainen napero

Mie oon luonteeltani sellainen haluanpas kokeilla tätä-tyyppi. Improvisoidessa ei aina ehdi miettimään asiaa loppuun asti, vaan sitten jokin menee vähän metsään. Niinkuin tuossa vähän aikaa sitten.

Pohdin, mitä tekisimme pojan kanssa sadepäivän ratoksi, kunnes muistin laatikossa piilottelevat sormivärit. Hei jes, siitähän minimies tykkäsi tosissaan silloin ennen äitienpäivääkin, kun taiteilimme mummoille kortit! Josko kokeiltaisiin uudestaan! Erona siihen päivään oli kuitenkin se, että päätin kokeilla maalaamista lattialla, kun viimeksi poika napotti siististi syöttötuolissaan sadetakki päällä, että puhdistaminen olisi mahdollisimman nopeaa. Toimi muuten aika mainiosti kiireessä (vink vink!) Anyway, heitin vahakankaan lattialle, poika vaippasilleen, paperia kankaalle ja sormiväripurkit lattialle. Mikä voisikaan mennä vikaan?

No ainakin se, että Alexia kiinnosti enemmän ne hiton sormiväripurkit. Hetken aikaa jaksoi toslata maalin kanssa, kun näytin mallia. Varpaistakin sai kivan keltaiset, kun niitä vähän hipsutti. Vikatikki olikin sitten se, että päätin lisätä maalia paperille. Pikku ukko kipitti keltapunaisena pitkin vahakangasta ja yritti napata auki olevaa purkkia kädestäni. Siinä meni ryppyyn taideteokset ja kaveri heittäytyi maahan ulvomaan onnetonta kohtaloaan, kun viimein nostin purkin hänen ulottumattomiinsa. Poika oli keltapunainen, lattia, äiti ja se vahakangas samaten. Heh, hauskaa tämä maalaaminen..? Molemmilla meni tässä vaiheessa ne kuuluisat varapäreet käyttöön.

Poika oli niin värikäs, että pieni puhdistaminen ei riittänytkään, joten päätin turvautua suihkun apuun. Ainoa ongelma oli vain se, että pieni keltapunainen poika tuijotti suihkua kyynelet silmissä. Häntä pelotti, vaikka ennen suihku on ollut se maailman paras asia. Lopputulemana oli vieläkin keltapunaisempi äiti, jonka piti pelastaa urhea ritari pedon kynsistä ja laittaa vesi valumaan ammeeseen. Ja sitten vieläkin märempi mutsi, kun Alex päätti aloittaa räiskytyskilpailun ennen liiempien vaatteiden riisumista. Eiiipä tarvihe käydä tänään kylvyssä!

Lopputulema:

-tyytyväinen poika, jolla on vielä hieman keltaista jaloissaan. Ei niitä erottanu keltaisessa kylpyammeessa :D

-pari ryppyistä, mutta aika tekijänsä näköistä taideteosta

-äiti, joka ensi kerralla miettii takuulla ainakin kahdesti ennen tällaista improluovuushetkeään

Ohi on. Enää taideteosten tarvitsee vain kuivaa, että voidaan ylpeinä esitellä isimiehelle! 

Taiteiletteko te improten? Onko jollain ideoita taaperon kanssa taiteiluun? :)