maanantai 23. maaliskuuta 2015

Miksi maanantaiaamut on keksitty?

Meidän aamu on ollut syvältä. Siis ihan oikeesti! Poika heräsi miljoona kertaa yöllä ja kahdesti pidemme noin tunnin valvontasessiot, kun rauhoittuminen ei ottanut onnistuakseen. Lopulta neljältä vaihdettiin herran vaipat ja kaikki köllähti meidän sänkyyn. Luulisi, että oltaisiin nukuttu johonkin kymmeneen? No ei, Alex nousi 6:20, isimies ei ollenkaan. Hyvää viikonalkua siis!


Millä ihmeen tuurilla kaikki tämä sattuu päällekkäin? Tänä aamuna..


Alexille upposi taistelujen jälkeen 6 lusikallista puuroa. Ihan sama, miten paljon puuron seassa tai päällä oli sosetta. Ällötysöllötykseksi poika sai Precosaa. 

Ulos oli kertynyt näin hemmetin paljon lunta ja räntää tuli tuutin täydeltä. Kiva joo. Heihei kevät, nähdään ensi vuonna. 

Meillä on asustanut kolme mörrimöykkyä, joista pahin ja kovasuisin on kuitenkin herra A. 

Päikkäreille ei olla menty ajoissa. Meillä siirryttäneen siis kahtiin päiväuniin. Äiti ei olisikaan itse halunnut ummistaa silmiään. 

Vaippa ollaan vaihdettu jo kolmesti. Eikä joku ökö ole pysynyt siinä alustalla paikallaan kahta sekuntia kauempaa. 

Pojalla on edelleen mahatauti ja elämämme koostuu lähinnä ripulivaippojen vaihdosta. 



Ainut asia, joka sai pojan hyvälle tuulelle oli pyllypyyhepaketin teippi..



..Jota irrottaessa koko paketti lähti auki. Missäs olikaan meidän teipit ja sakset?

Lelut on olleet missä sattuu. Kukaan ei jaksa siivota

Mieluummin olen epätoivoisesti yrittänyt pysyä hereillä pojan kiukutellessa oloaan. 
 Mitähän seuraavaksi? Poika lopettaa kokonaan syömisen ja lähetään sairaalalle tippaan? Äiti nukahtaa pystyyn? Vaiko kenties poika kaatuu taas kerran ja saa jonkun ältsin suuren haavan? Toivottavasti ei mitään sellaista kuitenkaan. Josko pojan päikkärit saisivat meidän kaikki paremmalle tuulelle! 

Ps. tekee mieli sokeria, pullaa, karkkia, limpparia, mitä tahansa!
Pps. Taidan mennä viimein ummistamaan omat silmäni

-Väsynyt mama

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)